Joo. Ei tuu mittään. Mutta ajattelin taas maanantaina yrittää aloittaa, painonpudotuksen nimittäin :).
No, mitä minulle kuuluu ? Miksi en ole saanut itseäni kuriin ?
Tuskinpa mitään hyvää syytä asialle on, mutta jotain jolla voisin selitellä edes vähän. Ensimmäinen syyhän on se, että rakastan herkkuja :). Mutta mennään sitten siihen terveysasiaan. Tässä on taas kaikenlaista kummaa kropassa tapahtunut viimeisen kahden kuukauden aikana ja neurologian poliklinikalla taasen vierailin. Seurannassahan minä siellä olen. Jouduin kuitenkin outojen kohtauksten takia sinne soittamaan ja aikaistamaan vuosikäyntiäni.
Käynti oli juuri sitä mitä odotinkin. Viime syksynä neurologi jo määräsi minulle epilepsilääkkeet nykimisiin, en koskaan alkanut niitä syödä, koska koin sen turhaksi ja pärjäsin nykimisten kanssa. Etenkin kun oli todettu, että epilepsiaakaan tämä ei ole.
Nyt kuitenkin lääkettä oli pakko alkaa syödä. Muutenhan ne eivät varmasti jatka tutkimistani. Nyt siis olen syönyt reilun viikon ajan epilepsialääkettä ja eilen annostusta nostettiin siihen mitä se tulee olemaan. Parin viikon päästä on soittoaika. Että onko lääkkeet tehonneet. Eivät ainakaan vielä, enkä todellakaan aio taipua vielä siihen, että minut vaiennetaan lääkkeillä.
Lääkkeet ovat tehneet vaikka mitä. Huimaa, väsyttää, olen apaattinen välillä, syötättää jne. Ekat pari viikkoahan niitä sivuoireita voi tulla enemmän, sitten kai pitäs elimistön tottua.
No, en ole jaksanut uhrata ajatusta painonpudotukselle, en liikunnalle.
Katelllaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti