Mä oon kipee :( !

Huoh.

Tällä sanalla olisi ehkä helpointa aloittaa tämä kirjoitus ja se kuvastaa hyvin tunnelmaa.

Olen siis kipeä. Ja minua ottaa se päähän suunnattomasti. Yritän pysyä positiivisella mielellä, mutta aika tiuhaan tämä mieli muuttuu. Huoli omasta terveydestä tahtoo tunkea aina ajatuksiin. Vaikka olenhan minä kipuiluun jo tottunut, mutta kun se sattuu juuri nyt. Mallorcalle sunnuntaina. 

Huoh.

"Mistä alkaisin, tään tarinani...". Niin, kerroinhan teille jo jalkakivustani. Se paheni viikonloppuna. Lauantaina  valitsin työtehtävän, jossa ei tartte hirveesti säntäillä. Eikä työpäiväkään loppujen lopuksi ollut kuin 4 tuntia. No, mentiin mökille, jalka tuntui illalla ihan suht' hyvälle. Sunnuntaina jlaka alkoi taas oireilla. Maanantaina soitin aamupäivästä jo lääkäriin ajan, en pystynyt kunnolla istumaan.

Huoh.

 

Tänään kävin aamulla lääkärissä. Ihan hirveen kipeä jalka, nivunen, alaselkä oikealta puolelta. Nykimisiä kropassa ( niitä ollut jo vuoden ajan, mutta nyt pahempana ).  Lääkäri antoi sairauslomaa perjantaihin asti, jota olin toivonutkin. Töihin olin jo ilmoitellut, että sairauslomaa aion anella. Ei mun tarvinnut sitä edes pyytää, näkihän lääkäri jo tilanteeni. 4 ja 5 nikamien välissä ilmeisesti hermo puristuksissa, ei luultavasti mitään pullistumaa. Antoi reseptit Burana 600 mg:seen ja Panacodiin. 

 

Entäs nyt. Iltapäivällä jalka alkoi olla paljon parempana. Pystyin istumaan, nyt illalla pystyn istumaan ihan täysin. Aivan kuin jalassa ei mitään vikaa olisi ikinä ollutkaan. Ihmeparantuminenko ? Eilen illalla alkoi kurkku hieman tuntua karhealta. Tänä aamuna vähän myös tuntui, en tosin lääkärille siitä maininnut. Miksikö ? En kehdannut, koska olen alati sairas ja täynnä outoja oireita, joista olen lääkärillekin jo joutunut kertomaan. No, nyt kurkku on enemmän karhea ja äänikin hieman käheä. Ja niinkuin sanoin, jalka, nivunen, alaselkä paljon parempana. Aivan kuin tämä kurkkukipu olisi työntänyt sen pois tieltään. Aivan omituista. En kuitenkaan vielä kirkossa kuuluta, että jalka olisi ok. Otan ihan rauhallisesti ja yöksi otan Panacodin. Vaikka pelkäänkin, tuleeko siitä minulle pahoinvointia, kuten moni on kertonut tulleen. Toivottavasti ei tule, olen mielestäni jo ihan tarpeeksi kärsinyt.

 

Positiivista tässä asiassa : Mietin päivällä, että pitäsikö ostaa jotain "lohdutukseksi", herkkuja. Mutta ei tehnyt mieli. Outoa. Eli kai mä sit vähän kipeä olen.

 

Mitä toivon ?

 

Että Mallorcan reissu onnistuisi kaikesta huolimatta. Lääkearsenaali mukaan resepteineen, ihan vaan varmuudeksi. Iloinen ja positiivinen mieli, ei turhaa huolestuneisuutta. Ja hei, ehkä kuitenkin parempi, että on vaan joku flunssa kuin hirveä invalidisoiva kipu, jolloin lentokoneessa istuminen olisi todella hankalaa.  Silti ihmettelen tätä outoa kuviota, joka näiden sairastelujen kanssa on läpi käyty, kroppani on ihmeellinen.

 

Alan olla täysin varma, että sairastan todella Borrelioosia.